1. Miten erityisoppijoiden kv-toimintaa edistetään tai huomioidaan ammattioppilaitoksessa?
Myös erityisoppijoilla on mahdollisuus osallistua kv-toimintaan. Käytännössä mahdollisuus toteutuu paremmin erityisoppilaitoksissa kuin yleistavoitteellisissa oppilaitoksissa.
Myös erityisoppijoilla on mahdollisuus osallistua kv-toimintaan. Käytännössä mahdollisuus toteutuu paremmin erityisoppilaitoksissa kuin yleistavoitteellisissa oppilaitoksissa.
2. Millaisia toimintamalleja työssäoppimisessa tarvitaan esim. yleistavoiteellisille/ erityisoppilaille/ kuntouttaville opiskelijoille?
Yleistavoitteellisissa oppilaitoksissa verkko-oppiminen, mobiilioppiminen korostuvat nykyaikaisessa ammatillisessa opetuksessa. Kuntouttavassa ja erityisopetuksessa opetuksessa käytetään mahdollisimman paljon toiminnallisia menetelmiä mm. työssäoppimista.
Yleistavoitteellisissa oppilaitoksissa verkko-oppiminen, mobiilioppiminen korostuvat nykyaikaisessa ammatillisessa opetuksessa. Kuntouttavassa ja erityisopetuksessa opetuksessa käytetään mahdollisimman paljon toiminnallisia menetelmiä mm. työssäoppimista.
3. Miten opettajan työn näkökulma voidaan kehittää tulevaisuudessa ammattioppilaitoksessa?
Opetusmenetelmiä monipuolistamalla sekä verkotoistumalla kollegoiden ja elinkeinoelämän kanssa.
Opetusmenetelmiä monipuolistamalla sekä verkotoistumalla kollegoiden ja elinkeinoelämän kanssa.
4. Millaiset koulutusnäkymät on esim. kuntasektorilla opiskelijoille?
Riippuu ammattialasta. mm. sos.- ja terveysalalla yhteiskuntaa uhkaa työvoimapula, mutta esimerkiksi media-asistenteille jne. ei ole tarjolla riittävästi työmahdollisuuksia.
Riippuu ammattialasta. mm. sos.- ja terveysalalla yhteiskuntaa uhkaa työvoimapula, mutta esimerkiksi media-asistenteille jne. ei ole tarjolla riittävästi työmahdollisuuksia.
5. Miten opettajan täytyy pitää yllä omaa oppimistaan ja ammattitaitoaan nyt ja tulevaisuudesssa?
Seuraamaalla alan julkaisuja niin painettuja kuin sähköisiäkin. Osallistumalla alan seminaareihin ja koulutuksiin sekä vierailemalla alan työpaikoilla.
6. Mitä tarkoitetaan moniammatillisen, moniammattillisuuden ja verkosto-osaamisen oppimisella?
Moniammatillinen- ja alainen oppiminen tarkoittaa oppimista, joka on yhteen hiileen puhaltamista, luottamusta ja muiden sparraamista. Verkosto-osaaminen ilmenee tiedon liikkumisena.
7. Miten yhteinen koulutus vaikuttaa ammattikuntien väliseen yhteisymmärrykseen ja vuorovaikutukseen?
Yhteinen koulutus moniammatillisesti kootulle ryhmälle vähentää ennakkoluuloja toista ammattiryhmää kohtaan, parantaa vuorovaikutustaitoja ja lisää halua kehittää omaa yhteistyöosaamistaan. Parhaassa tapauksessa palveluihin kerääntyy erityisasiantuntemusta ja erityisasiantuntemuksen mudostavia verkostoja, jolloin tieto ja tutkimus syvenevät.
Yhteinen koulutus moniammatillisesti kootulle ryhmälle vähentää ennakkoluuloja toista ammattiryhmää kohtaan, parantaa vuorovaikutustaitoja ja lisää halua kehittää omaa yhteistyöosaamistaan. Parhaassa tapauksessa palveluihin kerääntyy erityisasiantuntemusta ja erityisasiantuntemuksen mudostavia verkostoja, jolloin tieto ja tutkimus syvenevät.
8. Mitä yhteistyöosaaminen sisältää ja miten niitä taitoja voi kehittää?
Verkostoyhteistyölle on ominaista keskinäinen arvostus ja yhteistoiminnallisuus, joka edellyttää osapuolten roolien selkeyttä, päätöksentekoon osallistumista ja vastuuta. Tavoitteena tulisi olla asiakaslähtöinen työtapa, jossa eri ammattiryhmät yhdistävät tietonsa ja taitonsa ja pyrkivät yhteiseen ja tasa-arvoiseen päätöksentekoon yhdessä asiakkaan kanssa.
9. Millainen on yhteisöllinen organisaatio? Miten se näkyy toiminnassa organisaation sisällä?
Yhteisöllisyys näkyy vuorovaikutuksena ja eri ammattilaisten välisenä yhteistyönä, jossa jokaisen osaaminen otetaan tiimin käyttöön ja tietoa yhdessä edelleen rakennetaan.10. Mikä on asiakkaan tai oppilaan asema yhteisöllisessä organisaatiossa?
Aktiivinen oppimisprosessiinsa vaikuttaja ja keskustelija.
11. Miten Skills Finland verkosto eli ammattitaitokilpailut näkyvät opppilaitoksen arjessa? Opettajan työssä?
Usein oppilaitoksessa on nimetty joku ammattitaitokilpailujen valmentaja, jonka tehtäväksi jää itse järjestää valmennus. Toiminnan pitäisi olla osa opetusta.
12. Miten opiskelijoiden osallistamisesta on huolehdittu?
Opettajan tulee kuulla ja ottaa huomioon opiskelijan näkökulma arjen toiminnoissa. Opiskelijakunta ja tutor-toimintaa toteutetaan eri oppilaitoksissa eri tavoin.
13. Kuka tai mikä taho koordinoi asiaa? Millä keinoin?
Opettajan tulee kuulla ja ottaa huomioon opiskelijan näkökulma arjen toiminnoissa. Opiskelijakunta ja tutor-toimintaa toteutetaan eri oppilaitoksissa eri tavoin.
13. Kuka tai mikä taho koordinoi asiaa? Millä keinoin?
Opinto-ohjaaja, oppilasohjaaja, opettaja tai erityiskoordinaattori
Opiskelijavaihtoja sekä opettajat mukana kansainvälisissä työvaihdoissa ja hankkeissa, joita asiaan erityisesti valittu opettaja suunnittelee yhteistyössä muun henkilöstön kanssa.
15. Monialaisuus ja moniammatillisuus pitäisi näkyä myös verkostotyössä. Kenen vastuulla tämä oppilaitoksessa on?
Se on osa pedagogista johtamista, joten oppilaitoksen rehtori, apulaisrehtori tai toimialan koulutuspäällikkö.
Se on osa pedagogista johtamista, joten oppilaitoksen rehtori, apulaisrehtori tai toimialan koulutuspäällikkö.
16. Miten moniammatillinen verkostotyö on resurssoitu?
Se kuuluu normaaliin työnkuvaan ja kokonaistyöaikaan.
Se kuuluu normaaliin työnkuvaan ja kokonaistyöaikaan.
17. Esim. luonnonvara-alalla Keudassa on oma verkostotyökalu. Miten tämä näkyy opetuksessa?
On jokaisen opettajan/kouluttajan oman halukkuuden varassa käyttää tuon verkostotyökalun anteja. Verkostotyökaluun linkitetty kaikki Suomen puutarha- ja maatalouskoulutusta antavat oppilaitokset. Se antaa mahdollisuuden myös oppijoiden osallistumiseen opettajan kautta (tunnukset opettajalla) liittää sinne esim. videoleikkeitä.
On jokaisen opettajan/kouluttajan oman halukkuuden varassa käyttää tuon verkostotyökalun anteja. Verkostotyökaluun linkitetty kaikki Suomen puutarha- ja maatalouskoulutusta antavat oppilaitokset. Se antaa mahdollisuuden myös oppijoiden osallistumiseen opettajan kautta (tunnukset opettajalla) liittää sinne esim. videoleikkeitä.
18. Millaista osaamista verkostoituminen vaatii ammatilliselta opettajalta?
Vuorovaikutustaitoja, niin luonnollisissa kohtaamisissa kuin verkoston välityksellä tapahtuvan kommunikaationkin toimimiseksi. Aktiivisuutta jakaa myös omia tuotoksia ja tietouttaan toisten käytettäväksi.
Vuorovaikutustaitoja, niin luonnollisissa kohtaamisissa kuin verkoston välityksellä tapahtuvan kommunikaationkin toimimiseksi. Aktiivisuutta jakaa myös omia tuotoksia ja tietouttaan toisten käytettäväksi.
19. Miten yritysmaailman ja liike-elämän sidokset näkyvät oppilaitoksen arjessa?
Erilaisina hankeyhteistöinä. Ovat useimmiten projektiluonteisia ja -rahoitteisia. Opettajien työelämäjaksoina, työpaikkaohjaajakoulutuksina, työelämälähtöisten opinnäytetöiden sekä asiakas- ja opiskelijatöiden kautta.
Erilaisina hankeyhteistöinä. Ovat useimmiten projektiluonteisia ja -rahoitteisia. Opettajien työelämäjaksoina, työpaikkaohjaajakoulutuksina, työelämälähtöisten opinnäytetöiden sekä asiakas- ja opiskelijatöiden kautta.
20. Miten erilaisten oppijoiden työssäoppimisen toimintamallit poikkeavat muiden opiskelijoiden malleista, vai poikkeavatko mitenkään?
Erityistä tukea tarvitsevat oppijat täytyisi huomioida myös työssäoppimisessa. Vastuu työpaikkaohjaajakouluttajalla.
Erityistä tukea tarvitsevat oppijat täytyisi huomioida myös työssäoppimisessa. Vastuu työpaikkaohjaajakouluttajalla.
21. Miten ammatillinen opettaja turvaa ja varmistaa oman osaamisensa?
Verkostoitumalla oman substanssialan sekä opetusalan toimijoiden, tutkijoiden sekä työelämän edustajien kanssa. Osallistumalla työelämäjaksoille suositelluin (5 vuotta) väliajoin.
Verkostoitumalla oman substanssialan sekä opetusalan toimijoiden, tutkijoiden sekä työelämän edustajien kanssa. Osallistumalla työelämäjaksoille suositelluin (5 vuotta) väliajoin.
22. Miten ammattitaitokilpailut (Skills Finland) näkyy oppilaitosten verkostotyössä?
Saman organisaation, mutta eri ammattialojen oppilasedustajat sekä heidän valmentajiensa tekemänä yhteistyönä.
Saman organisaation, mutta eri ammattialojen oppilasedustajat sekä heidän valmentajiensa tekemänä yhteistyönä.
23. Millaisia esimerkkejä oppilaitoksissa on ns. kolmannen sektorin toimijoista osana verkostoa?
SPR voi kouluttaa ensiaputaitojen osalta sekä oppilaita että henkilökuntaa. Talkootyökohteista voi löytää hyviä autenttisia oppimisympäristöjä esimerkiksi perinneympäristöihin, niiden kunnostukseen ja hoitoon liittyen.
SPR voi kouluttaa ensiaputaitojen osalta sekä oppilaita että henkilökuntaa. Talkootyökohteista voi löytää hyviä autenttisia oppimisympäristöjä esimerkiksi perinneympäristöihin, niiden kunnostukseen ja hoitoon liittyen.
24. Miten yhteisö-osaamisen taitoja voisi kehittää?
Yhteistyötä oppilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa sekä kehityshankkeiden "ristiinpölytystä" eri ammattialojen kesken.
Yhteistyötä oppilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa sekä kehityshankkeiden "ristiinpölytystä" eri ammattialojen kesken.
hei opintopiiri,
VastaaPoistaListaamanne autenttiset oppimiskysymykset ovat varsin relevantteja ja johdetty hyvin KYV-opintojakson tavoitteesta.
Vielä kun laitatte esille vastaukset (C-vaiheen mukainen työstö) tänne blogiin.
tervehtien sanna
Kyvtaimet:
VastaaPoistaKoulutuksen yhteistyöverkostot-opintojakson tavoitteisiin pohjautuen tarkastelen opintopiirinne blogissa olevaa aineistoa. Opintojakson tavoitteen mukaan opettajaopiskelija osaa toimia erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä ammatillisen koulutuksen yhteistyöverkostoissa. Opintopiirin tuotos (b-tehtävä) arvioidaan huomenna lähipäivänä ja jään mielenkiinnolla odottamaan arviointimittaria liittyen verkostoitumiseen. Siitä on tulossa varmasti hieno.
Blogista näen,että olette työskennelleet viimeisten neljän viikon aikana varsin tiiviisti ja sovitellen yhteen kaikkien erilaisia aikatauluja. Blogistanne löytyy välisynteesejä,jotka liittyvä opiskeluprosessin etenemiseen.
Opintojakson yksi tärkein tehtävä oli asettaa sen hetkisestä osaamisestanne kumpuavat autenttiset kysymykset. Nämä kysymykset vaikuttivat erityisen asianmukaisilta. Osa kysymyksistä liittyy varsin tiiviisti opintojakson osaamistavoitteeseen. Ehkä kysymyksien ryhmittelystä suurempiin pääteemoihin olisi voinut olla apuja. Tällä hetkellä ne näyttäytyvät pieninä kysymyksinä, mutta perustasolla niihin on etsitty vastauksia.
Odottelen innostuneena huomisen lähipäivän mittaristoa ja sen antamaakokonaiskuvaa koulutuksen yhteistyöverkostoista!